TSM Osa 10, Luku 014 (tsmpart10/tsmpart10.014)

Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin


Pelaajat (sattumanvaraisessa järjestyksessä) :

Ohita hahmokuvaukset

Mikko "palkkasoturi" Suominen (Aarni)

Joukkueen komentaja ja kokenut 30 vuotias sotilas, joka on toiminut myös kahdeksan vuotta palkkasoturina Iranissa ennen suomen avaruusjalkaväkeen saapumista. Suominen on yli-innokas kuntoilija ja muutenkin hyvin aktiivinen. Tämän huomaa, esim siitä, että mikäli hänen pitää olla paikoillaan enemmän kuin pari päivää hän keksii välittömästi jotain tehtävää joukolleen. Näihin tehtäviin kuuluu mm. kuntoharjoitukset, voimaharjoitukset, opiskelu jne.

Suominen on kooltaan melkein 210 pitkä, lihaksikas, erittäin hyväkuntoinen upseeri. Käytökseltään hän on diplomaattinen, pikkutarkka ja erittäin varma itsestään (nuoruudessa hän oli hyvin epävarma itsestään, mutta onnistui sitten kovalla harjoituksella pääsemään tästä ylitse). Suominen on erittäin hyvä kiväärimies ja kohtuullisen hyvä muissa asetaidoissa. Sen lisäksi hänellä on erinomainen kielipää ja hän puhuu sujuvasti Suomea, Ruotsia, Englantia ja Japania ja kohtuullisesti Espanjaa ja Ranskaa. Mikäli Suomisella on vain mahdollisuus käyttää aikaa havainnointiin hän pystyy uskomattomiin suorituksiin.

Suominen syntyi Rovaniemellä kommuuniin, jossa hänellä oli äiti ja yhdeksän muuta kommuunin jäsentä. Isästään hänellä ei ole mitään tietoa. Kaksivuotiaana eräs hänen äitinsä operaatio meni hieman pieleen ja mukana ollut Mikko saa pahan selkävamman, joka korjattiin vasta 17 vuotiaana vaikealla leikkauksella. Tämä leikkaus sisälsi useiden selkälihaksien korvaamisen keinotekoisilla. Harrastuksekseen Suominen kerää vanhojen autojen pienoismalleja.

Jouni "tivoli" Niemi (Kivinen)

Joukkueen tukiasemiehenä toimiva Jouni Niemi on keskimittainen, hieman ylipainoinen, 22 vuotias lukkoseppä. Lukkosepän ammatista hän siirtyi nopeasti armejaan kun huomasi, että siviilissä ovien räjäyttäminen auki aiheuttaa lähes poikkeuksetta mussutusta asiakkaiden puolelta. Luonteeltaan Niemi on rakastettava, ystävällinen ja vakava. Hän osaa erittäin hyvin likimain kaikkia asetaitoja, erikoisalanaan jousi, aseeton taistelu (kaikki muodot), tukiaseet (kranaatinheittimet, singot etc), kivääriaseet sekä räjäytystyöt (erikoisalanaan ovien räjäyttely). Siviiliammatin jäljiltä hän osaa myös lukkotekniikkaa, elektroniikkaa, lukkojen ja hälyytyslaitteiden ohittamista jne. Kieliä hän ei ole koskaan oikeastaan kunnolla oppinut ja puhuu vain auttavasti Ruotsia ja Saksaa, äidinkielensä Suomen lisäksi. Tämän lisäksi hän on kohtuullisen hyvä hiipijä ja ylipuhuja. Harrastuksenaan Jouni opiskelee pohjoiseurooppalaista valokuvausta.

Niemi syntyi Pieksamäellä 2.5.1983 ja hän sai heti syntymä lahjaksi laatikon, jonka mukana olleen kortin mukaan sai avata vasta kun hän tulee täysi-ikäiseksi. Laatikosta löytyi kirja, jonka välissä oli kolme kirjettä. Nämä kirjeet antoivat hänelle omistukseensa kiertelevän tivolin, 77 hehtaaria suojeltua aarniometsää turkista ja vuoden -72 erikoisvalmisteisen auton. Auto on tehty filmiä varten käsityönä ja erikoista siinä on se, että sen pystyy laittamaan pieniksi paloiksi pelkällä jakoavaimella noin puolen tunnin työllä. Lisäksi kaikki tunnistavat auton heti kun näkevät sen.

Neljävuotiaana Niemi "adoptoidaan" rikkaaseen perheeseen ja hänellä on se jälkeen kahdet vanhemmat. Jounin äiti vaihtaa ammattia puunhakkaajaksi Jounin ollessa kolmetoistavuotias ja Jouni päättää tämän takia mennä itsekin töihin. Hän toimii kolme vuotta erakkoprofeettana ja pystyy tarvittaessa pitkällä mietiskelyllä saamaan selville asioita esim. seinän läpi tai lyhyelle tulevaisuuteen.

Yhdeksäntoistavuotiaana hän rakastuu 13 vuotiaaseen Tita Rossiin, mutta ei saa aluksi vastarakkautta. Kummankaan perheiden vanhemmat eivät pidä asiasta ja niin suhde katkeaa Titan jouduttua kotiarestiin. Jounin pelastettua Titan hengen huomaa Titakin rakastavansa Jounia ja suhde jatkuu vanhemmista huolimatta.

Anja Nousiainen (NPC)

Joukkueen vanhus ja erittäin hyvä tarkka-ampuja, joka on ollut useita kertoja suomenmestaruuskisoissa jne. Anja on patologinen valehtelija, mikä estää häntä nousemassa korpraalia korkeammalle armejan arvoasteikossa. Hän tuntee uskomattoman määrän ihmisiä armejasta ja jos joku asia ei tahdo onnistua, niin hän kyllä pystyy sumplimaan sen kuntoon suhteillaan. Tästä osoituksena on se, että hänellä on kuitattuna ulos armejan matkailuauto, joka seuraa häntä aina missä hän tehtävänsä vain sattuvat olemaankin.

Tita Rossi (NPC)

Nuori (oikealta iältään 16 vuotias, vaikka papereissa lukee 20), kaunis Niemen tyttöystävä, joka kulkee siviilissä erittäin huomiotaherättävissä vaatteissa. Kaikilla tahtoo olla ongelmia katsoa muuta kuin häntä. Myös hänen armejan vaattensakin on hieman erikoisemmin leikatut ja hän on tahtoo herättää huomiota myös silloin. Hänellä on tapanaan flirttailla kaikkien tuntemattomien miesten kanssa.

Timo "10 kiloa lisää" Laitinen (NPC)

Joukkueen teknikko, joka on erittäin innokas räjähdysaineiden kanssa leikkijä. Hän on todellakin ansainnut lempinimensä, joka tulee ainaisesta ehdotuksesta käyttää varmuuden vuoksi vielä 10 kiloa lisää räjähdysainetta.

Martti Lehikoinen (Ahponen)

Pitkän linjan SAV:ilainen, joka on ollut mukana likimain SAV:in perustamisesta lähtien. Tullut suoraan koulun jälkeen SAV:iin ja noussut siellä vääpelin arvoon asti. Toiminut viimeaikoina yksikössä, joka on erikoistunut terrorismin vastaiseen toimintaan.


Suomisen joukkueen tarina

vuonna 2005

14. luku

Joukkue lentää Ankaraan, josta scramjetti jatkaa Jerusalemiin. Koneessa Lehikoinen jakaa joukkueelle käskypaperit, jotka kuulemma tuhoutuvat itsestään 30 sekunnin kuluttua avaamisesta. Siinä kerrotaan, että kaikki mitä tehtävästä kuullaan pitää unohtaa. Joukkueen tehtävänä on hankkia käsiinsä eräs kirja. Joukkueen komentajan jatkaa yliluutnantti Suominen, mutta asiasta tarkemmin tietävinä asiantuntijoina toimivat ylivääpeli Lehikoinen ja alikersantti Niemi.

Lehikoinen kertoo, että joukkue esittää Rovaniemen suunnistuskerhon ryhmää, joka on jokavuotisella retkellä Turkissa. Lehikoinen kertoo myös, että ensimmäisenä tehtävän on etsiä sen henkilö, joka antoi Niemelle lahjan silloin kun Niemi syntyi. Luultavasti viitteitä voi löytyä näistä muista esineistä, jotka Niemi sai samaan aikaan (kirja, auto, tivoli ja metsäpalsta Turkista). Autosta ei löytynyt mitään, joten nyt joukkue on matkalla Niemen turkissa olevalle metsäpalstalle.

Yliluutnantti Suominen yrittää kysellä alikersantti Niemeltä lisätietoja asiasta, mutta tämä ei suostu kertomaan mitään vaan väittää vain, että yliluutnantti Suomisen turvallisuusluokitus ei riitä. Yliluutnantti Suominen yrittää kysellä ylivääpeli Lehikoiselta ja saa saman vastauksen. Yliluutnantti Suominen yrittää lähettää esimiehelleen kirjeen asiasta, mutta huomaa, ettei tiedä kuka hänen esimiehensä on. Hän kysyy asiaa ylivääpeli Lehikoiselta ja saa kuulla, ettei hänen turvallisuusluokituksensa riitä ko tiedon saamiseksi, mutta majuri Hämäläinen voi tarvittaessa välittää tiedon eteenpäin.

Yliluutnantti Suominen lähettää majuri Hämäläiselle kirjeen asiasta. Puolta minuuttia myöhemmin, hän saa vastauksen, jossa kerrotaan, että ei se väliä, Lehikoinen kyllä tietää, joten pyydä häntä ratkaisemaan ongelmat tarvittaessa.

Alikersantti Niemi saa erilliset ohjeet, jossa kerrotaan, että hänen kirjassaan viitattiin siihen kirjaan jonka SAV haluaa ja koska kirja on yksittäiskappale ja suhteellisen uusi, on sen tekijällä varmaan lisätietoja asiasta. Lisäksi Lehikoinen kertoo, että joukkueen pitäisi myös löytää oikea taikuri (ei siis silmänkääntäjä vaan oikea taikuri). Alikersantti Niemi vain toteaa, että jätä se minun ongelmaksi sitten kun sen aika tulee.

Lehikoinen pyytää joukkuetta piiloittamaan aseet ja varusteet hyvin, jottei turvallisuusmiehet perillä hermostu. Yliluutnantti Suominen kysyy tällä välin Lehikoiselta miten saisi nostettua turvallisuusluokitustaan, ja saa kolme vaihtoehtoa: "1) itsemurha, 2) kirje presidentille, 3) valita esimiehillesi, että et voi hoitaa tehtäviäsi". Vaihtoehdossa kolme majuri hämäläinen tulee kuulemma vastaamaan, että "ei sillä väliä Lehikoinen kyllä tietää".

Yliluutnantti Suominen lähtee juttelemaan Korhosen kanssa ja kuulee, ettei hän näe setäänsä (presidentti Korhosta) oikeastaan muualla kuin linnan juhlissa. Samassa Korhonon näyttää miettiäältä ja katselee ylivääpeli Lehikoiseen suuntaan ja kun yliluutnantti kysyy, mitä nyt, vastaa Korhonen, että oikeastaan on parempi, että minä en kerro.

Tässä vaiheessa yliluutnantti Suominen menee koneensä ääreen ja ryhtyy käymään linnan kutsuvieraslistaa lävitse ja eliminoimaan henkilöitä pois. Joukkueesta on ollut linnan juhlissa omalla nimellään tietysti Neiti Korhonen ja hänen lisäkseen myös Korpraali Nousiainen Zairen suurlähettilään seuralaisena. Lisäksi listasta löytyy myös mm. sotilasmestari Luihu puolustusvoimista.

Joukkue nousee koneesta Ankarassa ja menee odottamaan matkatavaroiden saapumista. Kaikkien muiden tavarat tulevat, mutta ylivääpeli Lehikoisen tavaroita ei näy, sen sijaan sieltä tulee vain yhdet lumikengät, jossa on British Airwaysin nimilappu, jossa lukee Lehikoinen.

Yliluutnatti Suominen kysyy ylivääpeliltä mitä seuraavaksi tehdään, jolloin tämä kertoo, että menemme etsimään niitä vihjeitä sinne alikersantti Niemen palstalle. Kun yliluutnantti kysyy Niemeltä missä palsta on, vilkaisee Niemi ensin ylivääpeli Lehikoista ja kun tämä nyökkää kertoo hän paikan. Tämän jälkeen ylivääpeli Lehikoinen lähtee etsimään tavaroitaan.

Yliluutnantti Suominen delegoi autojen vuokraamisen alikersantti Luihulle ja tämä delekoi sen edelleen korpraali Nousiaiselle. Kun Yliluutnantti Suominen huomaa tämän lähtee hän itse perään. Autovuokraamossa hän kuulee juuri kuinka Nousiainen on vuokraamassa matkailuautoja. Yliluutnantti Suominen keskeyttää ja hoitaa vuokrauksen itse. Nousiainen saa kuitenkin puhuttua hänet ympäri, niin että he vuokraavat yhden matkailuauton ja kaksi maastoautoa.

Noin neljänkymmenen viiden minuutin kuluttua alikersantti Niemi menee ensin paikalliseen kirjakauppaan katsomaan löytyisikö sieltä hyviä karttoja alueesta, jonne he ovat matkalla. Sieltä ei löydy ja kun hän kysyy autovuokraamosta vinkkejä he ohjaavat alikersantti Niemen matkailutoimistoon. Sieltäkään ei löydy tarkkoja karttoja, mutta hänelle kerrotaan turkin suunnistusliiton toimiston sijainti.

Niemi ottaa mukaansa Nousiaisen, Rossin ja Hussienin ja lähtee ajamaan taksin perässä matkailuautolla suunnistusliiton toimistoa kohti. Paria tuntia myöhemmin he pääsevät perille ja saavat pitkällisen keskustelun jälkeen ostettua karttoja. Sitä ennen virkailijat koittavat kovasti selittää, että ko alue on luonnonsuojelualue ja Niemen pitää ensin todistaa, että hän omistaa ko alueen, ennen kuin he uskovat hänen tietävän mitä tekee.

Sen jälkeen he soittavat yliluutnanttille ja kuulevat ettei ylivääpeli Lehikoista ole vieläkään näkynyt. Niemi toteaa, että lähdemme sinne päin ihan kohta.

Kahta tuntia myöhemmin yliluutnantti Suominen soittaa alikersantti Niemelle ihmetelleen missä he viipyvät ja kuulee, että nämä ovat edelleen kaupoissa (tässä vaiheessa mattokaupassa), mutta ovat ihan justiinsa lähdössä takaisin. Yliluutnantti Suominen antaa käskyn olla paikalla kahdessa tunnissa.

Tasan kahta tuntia myöhemmin he saapuvat takaisin lentokentälle, jossa muut vieläkin odottavat. Yliluutnantti Suominen on tällä välin yrittänyt pari kolme kertaa tavoittaa ylivääpeli Lehikoista, mutta ilman menestystä. Lehikoista ei vieläkään näy. Yliluutnantti Suominen toteaa, että ylivääpeli Lehikoinen voi sitten vuorata oman auton ja tulla perässä, me lähdemme sillä välin eteenpäin.

Joukkue ajaa noin tunnin verran ja sen jälkeen majuri Oja yleisesikunnasta soittaa ensin yliluutnantti Suomiselle ja kyselee, että onko hänellä tietoa ylivääpeli Lehikoisesta, hänen raporttinsa on kuulemma jo kuusi tuntia myöhässä. Yliluutnantti Suominen ei tiedä, eikä onnistu saamaan Lehikoisen kännykän ohituskoodiakaan majuri Ojalta. Keskustelun lopuksi majuri Oja kysyy, että onko alikersantti Niemi siellä ja kun Suominen vastaa, että "on", iskee majuri luurin korvaan.

Paria sekuntia myöhemmin alikersantti Niemen puhelin soi ja majuri Oja varmistaa häneltä, että hän tietää suurinpiirtein mikä joukkueen tehtävä on. Samalla hän varoittaa, että siellä voi olla jotain outoa menossa, joten olkaa varuillanne.

Vähän myöhemmin joukkue näkee edessään tiesulun ja joukkue pysähtyy tiesulun eteen ja matkailuautoa ajava Nousiainen käy pitkää keskustelua poliisin kanssa näyttäen rekisteriotetta ja Zairen diplomaattipassiaan. Sen jälkeen poliisit viittavat autoja eteenpäin. Nousiainen kertoo, että he vain etsivät huumeita ja olisivat halunneet tuoda koiria haistelemaan, mutta hän selitti, että tämä on diplomaattikuljetus ja sen takia he pääsivät läpi.

Paria tuntia myöhemmin yliluutnantti Suomiselle soitetaan Finnairin tiskiltä ja kerrotaan, että matkustaja Lehikoisen laukku on löytynyt ja se on nyt täällä. Yliluutnantti käskee säilyttää laukkua siellä.

Yliluutnantti on ajon aikana huomannut, että joukkueen perässä on valkoinen mersu, jossa on kaksi miestä ja joka selvästi seuraa heitä. Joukkue päättää majoittautua seuraavaan kaupunkiin. Kaupungissa on kaksi hotellia, toinen viiden tähden hieno hotelli ja toinen jonkinlainen motelli, mutta joukkue ei ole varma onko se hiirille vai rotille. Pitkällisen iteroinnin jälkeen (joukkue kävi molemmissa hotellissa ja katsasti huoneet iteroi välissä jne) joukue valitsee viiden tähden hotellin. Ko iterointi oli lähinnä seuraajien hämäämiseksi, joukkueella ei todellisuudessa ollut aikomustakaan mennä majoittautua huonompaan hotelliin. Joukkue majoittautuu hotelliin ja käy illallisella ja rupeaa sitten tutkimaan seuraajia.

Korpraali Nousiainen kysyy osaako kukaan turkkia, niin että voisi lukea tätä. Hän ojentaa toisen seuraajan henkilökorttia. Yliluutnantti Suominen syöttää ko paperin koneeseensa ja saa kuulla, että ko henkilö on turkin sotilastiedustelupalvelun kersantti. Yliluutnantti Suominen huomaa valkoisen mersun vastapäätä ja huomaa, että sen takana vähän matkan päässä on sininen peugeotti. Nousiainen huomaa sen perässä vielä toisenkin peugeotin.

Alikersantti Niemi ottaa kamerallaan kuvat kaikista autossa olijoista ja yliluutnantti lähettää ne SAVin koneeseen tunnistettavaksi. Tätä ennen tosin korpraali Nousiainen on jo tunnistanut ensimmäisessä peugeotissa olevan toisen tyypin Ranskan tiedustelupalvelun mieheksi. Hän on kuulemma ryypännyt aikoinaan ko miehen kanssa viisi vuotta sitten Zairen operaation aikana ja hänellä on muistona ko miehen henkilöllisyyspaperit.

Hetkeä myöhemmin majuri Oja soittaa ja kysyy mistä kuvat on otettu. Kun yliluutnantti Suominen selvittää tilanteen toteaa majuri Oja, että ylivääpeli Lehikoisen löytäminen nousee tämän jälkeen korkealle prioriteetille. Lisäksi hän kertoo, että ekassa autossa on kuulemma turkin sotilastiedustelupalvelun kolmenkymmenen huippumiehen joukossa oleva henkilö ja se kersantti on hänellä aina mukana. Seuraavassa autossa on kuulemma Ranskan tiedustelupalvelun kovanaamoja ja viimeisessä on tunnettu terroristi ja toista epäillään Hisbollahin jäseneksi.

Sen jälkeen hän sulkee puhelimen. Vähän ajan päästä puhelin soi uudestaan ja majuri Oja pyytää tarkat koordinaatit autoihin. Ne saatuaan hän pyytää ryhmää pitelemään korviaan ja pysymään erossa tapahtumista, kyseessä on kuulemma turkin sisäinen asia. Joukkue odottaa ja kahdeksan minuuttia myöhemmin he näkevät, että paikalle lentää kääntyväsiipinen kone, jonka siivissä on daavidin tähdet.

Koneesta laskeutuu iskuryhmä terroristien auton luokse ja he tainnuttavat sisällä olijat. Ranskalaiset pakenevat tässä vaiheessa paikalta kiireesti ja turkkilaiset eivät oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Iskuryhmä kiinnittää auton koneeseen ja lentää pois sen kanssa. Tällä välin paikallinen poliisiauto on saapunut turkkilaisten luokse ja selittää heille kovasti jotain. Yliluutnantti Suominen tunnistaa ko iskujoukon komentajan samaksi Israelilaiseksi, jonka kanssa joukkue teki Sri Lankan keikan jokin aika sitten.

Yön aikana ei tapahdu enää muuta kuin, että yliluutnantti Suomisen huoneeseen (ja kaikkiin muihinkin huoneisiin, joissa oli joku paikalla) yritetään toimittaa shampanjapulloa. Aamulla kun porukka saapuu huoneisiinsa juhlimasta huomaavat he että siellä on käynyt joku tutkimassa paikkoja.

Aamulla lehdessä kerrotaan että turkin poliisi on pidättänyt tunnetun terroristin ja luovuttanut sen Israelille. Yliluutnantti Suomimen saa myös SAV:in sisäisessä postissa kiitoskirjeen Mossadin pojilta.

Joukkue lähtee ajamaan takaisin Ankaraan, tarkoituksenaan tutkia Lehikoisen katoamista. Tunnin ajon jälkeen majuri Oja soittaa alikersantti Niemelle ja kysyy, että oliko ylivääpeli Lehikoisella se kirja mukanaan kun hän hävisi. Niemi vastaa, että todennäköisesti, jollei se sitten ollut hänen matkalaukussaan. Matkalaukku on nyt Finnairin tiskillä Ankarassa, joten asian voi tarkistaa siellä.

Joukkue ajaa lentokentälle ja heti sisälle päästyään he kuulevat kuulutuksen, jossa matkustaja Niemeä ottamaan yhteyttä Finnairin neuvontaan. Niemi menee sinne ja kuulee, että hänelle on tullut paljon paketteja. Niemi arvaa heti, että kyseessä on hänen purettava autonsa, joten hän kuittaa paketit ulos ja lähettää osan joukosta kasaamaan autoa. Samalla he ottavat Lehikoisenkin tavarat mukaansa, yliluutnantti Suomisen todistettua henkilöllisyytensä silmänpohjakuvalla.

Tämän jälkeen Niemi siirtyy ulos matkailuautoon ja yrittää avata laukkua, mutta ei onnistu vaan he kuulevat vain epäilyttävän kilahduksen, jolloin porukka poistuu autosta. Hetkeä myöhemmin majuri Oja soittaa ja kertoo Niemelle ko laukun koodin. Niemi avaa laukun ja sisältä löytyy mm. Niemen kirja ja kaikenlaista muuta tarpeistoa.

Teknikko Laitinen tunnistaa prototyyppi vaiheessa oleva versio 3:n kuuntelulaitteiden havaitsijan ja etsiessään sillä jäljityslaitteita autoista niitä löytyy 42 kappaletta. Niemi kieltäytyy antamasta kirjaa yliluutnantti Suomiselle vedoten tämän heikkoon turvallisuusluokitukseen ja tämän jälkeen yliluutnantti Suominen lähettää taas kirjeitä majuri Hämäläiselle.

Kaikki kirjeet palaavat samalla automaattivastauksella varustettuna. Lopulta Suominen hermostuu ja lähettää kirjeen puolustusministerille. Kymmentä minuuttia myöhemmin majuri Oja soittaa ja sanoo "täällä majuri oja, älä" ja sitten hän lyö luurin kiinni. Hetkeä myöhemmin yliluutnantti Suominen saa taas soiton, tällä kertaa siellä on hänen tuttunsa Washingtonista ja sitä ennen Zairesta ja hän pyytää, että mitä jos tavattaisiin ja juteltaisiin tutuista Finnairin tiskillä. Yliluutnantti Suominen ottaa Husseinin mukaansa ja lähtee sinne. Perillä hän löytää tutun kaveriin, joka ohjaa hänet takahuoneeseen ja tunkee tutun paperin eteen, jossa todetaan että tätä ei ole tapahtunut jne.

Käytyään pitkän keskustelun nimilaputtoman kapteenin kanssa he eroavat ja yliluutnantti Suominen on saanut tietää, että tehtävä on tärkeämpi kuin Lehikoinen vaikka ne luultavasti liittyvätkin toisiinsa. Lisäksi joukkueelle yritetään etsiä henkilöä joka ymmärtää ko kirjan kieltä. Palatessaan muiden luokse muut ovat jos saaneet Niemen auton kasattua, joten Niemi ja Rossi ottavat sen ja muut seuraavat muissa autoissa perässä.

Matkalla yliluutnantti Suominen huomaa, että autojen perässä on taas kolme autoa, turkkilaiset, ranskalaiset ja viimeiset on tunnistuksen perusteella kurdeja. Lisäksi taivaanrannassa seuraa helikopteri, joka tunnistuksen mukaan kuuluu joko jenkeille, israelilaisille tai italialaisille. Joukkue jatkaa matkaa perille asti, eli Niemen metsäalueelle.

He tulevat portin luokse, johon on yksityisalue lapun lisäksi ilmestynyt luonnonsuojelualue kyltti ja sen alle on vielä lisätty kyltti "armeja partioi aluetta ja tunkeilijat ammutaan". Niemi huomaa, että lukkokin on vaihdettu, mutta hän avaa sen pikaisesti omalla kotiavaimellaan.

Päästyään portin toiselle puolelle, hän pistää portin taas lukkoon ja kaataa lukkoon hieman liimaa hankaloittamaan seuraavien tunkeilijoiden lukonavausta. Samassa he kuulevat kuinka paikkaa kohti kaasuttaa kaksi armejan jeeppiä. Toisessa on konekivääri takana ja molemmissa on kaksi henkeä. Konekiväärillinen jeeppi tekee tiukan mutkan portin eteen, jolloin konekiväärimies lentää kyydistä ja parin kuperkeikan jälkeen nousee taas pystyyn ja alkaa kirota kuskia.

Toisesta autosta nousee upseerin näköinen mies, joka ensin vaimentaa kirjoilevan sotilaan ja kysyy sitten papereita. Niemi näyttää omistuskirjaa ja luutnantti nimeltään Getzyl toteaa, että hauska tavata noin kuuluisa henkilö, olisihan minun pitänyt tunnistaa sinun autosi. Hän vielä antaa nimensä paperilapulle kirjoitettuna siltä varalta, että partiossa on myöhemmin henkilöitä, jotka eivät osaa kieltä. Lisäksi hän kertoo, että hänet löytää tuolta vartiotornista Niemen palstan rajalta, jos tulee tarve.

Joukkue ajaa mökille ja ryhtyy tutkimaan sitä. Kaivaessaan lattian alta he löytävät ihmisen luurangon. Joukkue ottaa kuvia hampaista (kultapaikat) ja kultasormuksesta, joka löytyy luurangolta. Sormuksen sisäpinnalla on jotain outoa tekstiä:

+                                                                         +
+                              ------    |                                +
+  ___      \     /    /\      \    /  \ | /           // ___      \\  // +
+ /   \___/  \/|\/    /  \      \  /  __\|/__         // /   \___/  \\//  +
+           __\|/__  /    \      \/     /|\      \\  //              ||   +
+   o   o      |    /      \     /\    / | \      \\//     o   o     ||   +
+              |   /   __   \   /  \     |                                +
+                 /      --__\ /    \                                     +
+                               ----                                      +
+                                                                         +

Yliluutantti Suominen lähettää kuvat SAV:ille ja arvioi itse, että luuranko on 10-30 vuotta vanha. Sen jälkeen hän yrittää saada majuri Hämäläiseltä tietoja, mutta saa vain automaattivastauksen, että kysy ylivääpeli Lehikoiselta tai alikersantti Niemeltä. Hän kysyy Niemeltä, joka vastaa, että "linnut tietää". Yliluutnantti Suominen vastaa, että "ok, kysy niiltä". Niemi sanoo, että "ok" ja ottaa Ankarasta ostamansa maton ja lähtee kävelemään kalliolle päin.

Niemeä ei kuulu takaisin, ennen iltaa, joten neljän tunnin kuluttua yliluutantti Suominen lähtee etsimään Niemeä ja kun häntä ei löydy kallion juurelta kiipeää ylös ilmestyen alikersantti Niemen eteen pystysuoraan seinää pitkin. Niemi ja Suominen juttelevat hetken aikaa ja kun Niemi huomaa, että hänen keskittymiskykynsä on katkennut, joka tapauksessa yliluutnantti Suomisen häiriön takia, palaa hän yliluutnantti Suomen kanssa takaisin alas. Joukkue painuu nukkumaan.

Kolmannen ryhmän vartiovuorolla heti puolen yön jälkeen tulee hälyytys. Hälyytyksen aiheuttaa Israelilaiset, jotka ilmoittavat, että ranskalaiset ovat tulossa. Joukkue syöksyy asemiin. Ensimmäinen ryhmä kuulee, että heitä kohti on tulossa kaksi kaupunkilaista ja jos heitä kohti on tulossa enemmän niin niitä ei kuule tuon metelin läpi. Nousiainen kiipeää puuhun pesäpallomailan kanssa, Rossi piiloutuu niin, että häviää täysin näkyvistä, Suominen ja Niemi piiloutuvat lähekkäin.

Toinen mies kävelee suoraan Nousiaisen oksan alle ja toinen pysähtyy kymmenen metrin päähän katsomaan mitä tuolla on. Hän katsoo suoraan Niemeä kohti. Nousiainen kopauttaa allaan seisovaa miestä (sitä hänen vanhaa kaveriaan) pesäpallomailalla ja mies kuolee välittömästi. Yliluutnantti Suominen ampuu toista miestä olkapäähän äänenvaimennetulla pistoolillaan ja mies alkaa huutaa ja osoitella Niemeä pistoolilla. Rossi avaa tulen ja ampuu miestä uzin sarjalla lippaan tyhjäksi. Suurin osa luodeista osuu. Joukkue ryhtyy välittömästi kehittämään suunnitelmaa miten selittää tämä turkkilaisille. Selitys on hyvä (Nousiaisen käsialaa):

Nousiainen oli ollut ulkona tarpeillaan ja kuullut kahden aseistautuneen henkilön kävelevän paikalle ja sen jälkeen hän oli käynyt hakemassa pesäpallomailan ja tullut takaisin miesten luokse. Hän oli yrittänyt kopauttaa toisen miehen tajuttomaksi, mutta mies oli liikkunut ja isku oli osunut kaulaan. Mies oli pudonnut ja kaatuessaan ampunut kädessään olevalla uzilla kaverinsa.

Turkkilaiset uskovat selityksen, keräävät ruumiit ja poistuvat.

Seuraavalla vartiovuorolla Laitinen tulee herättämään alikersantti Niemeä ja kysymään tältä sytkäriä tai tulitikkuja. Niemi yrittää kysyä mitä, mutta Laitinen vain toistaa kysymystään ja lopulta Niemi antaa hänelle sytkärin. Laitinen lähtee ulos ja Niemi seuraa perässä. Ulkona Niemi näkee, että häntä kohti on tulossa mies. Mies huomaa hänet ja ampuu pistoolilla maahan heittäytyvää Niemeä. Laitinen heittää miestä polttopullolla ja mies palaa soihtuna. Kun kärventynyt ruumis lakkaa vääntyilemästä sammuttaa Laitinen tulipalon sammutuspeitteellä. Niemeä on osuttu rintaan ja siinä on vakavan näköinen haava.

Lääkintänainen Luihu tekee Niemelle ensiapua ja saa tämän stabiloitumaan ja sen jälkeen hän aloittaa välittömästi leikkauksen ja saa pelastettua Niemen hengen.

Seuraavalla vartiovuorolla tulee taas vieraita. Sekä Nousiainen, että yliluutnantti Suominen kuulevat, että joku kiipeää aidan yli parin sadan metrin päässä. He herättävät porukan ja joukkue ryhmittyy asemiin. Nousiainen kiipeää taas ylös puuhun. Tällä kertaa mies tulee taas suoraan hänen puunsa luokse, mutta väärälle puolelle puuta. Nousiainen kurottautuu ja lyö miestä lapion reunalla kaulaan, mutta pää jää paikoilleen vaikka mies kyllä kuoleekin likimain heti ja yliluutnantti Suominen varmistaa asian yhdellä luodilla. He tutkivat miehen ja huomaavat, että hänen nimensä on John Ross ja hän on Amerikan kansalainen.

Hetkeä myöhemmin he kuulevat sivusta kuiskauksen englanniksi "hei Ross, minne sinä menit". Yliluutnantti Suominen yrittää havaita mistä ääni kuuluu ja huomaakin miehen kauempana. Hän ei viitsi ampua kun mies on niin kaukana. Hetkeä myöhemmin, joku ampuu miestä äänenvaimennetulla pistoolilla ja mies maastoutuu. Yliluutnantti Suominen lähtee hiipimään kohti ja pääsee neljän metrin päähän miehen taakse ja ampuu miestä niskaan. Mies kuolee heti. Hänellä on saksalainen passi, jossa on nimi Hans Jaeger. Joukkue käy katsomassa miesten autoa ja huomaa, että se on Rossin nimiin vuokrattu Herzin auto. Joukkue ajaa sen leiriin.

Aamulla paikalle ajaa DHL:n pakettiauto, jossa tuodaan kaksi metriä kanttiinsa oleva laatikko lääketieteellistä varusteita. Niemi laitetaan ko koneisiin ja häntä ryhdytään parantamaan.

Muu joukkue ryhtyy käymän läpi aluetta hyvin tarkkaan.

Aamulla yliluutnantti Suominen huomaa, että se kultasormus on hävinnyt. Etsittyään sitä jonkin aikaa hän löytää sen auton alta oven vierestä. Sen jälkeen hän hakee rautalankaa ja yrittää sitoa sormuksen rautalangalla kiinni itseensä. Kun hän yrittää työntää rautalankaa sormuksen lävitse, hän ei onnistu siinä vaan rautalanka menee ohitse. Toisella yrityksellä hän onnistuu, mutta ihmetellessään mikä tuossa oli nyt noin vaikeata hän ottaa rautalangan pois ja samassa sormus tipahtaa hänen kädestään maahan.

Hän yrittää poimia sitä ylös, mutta ei onnistu ensimmäisellä kerralla vaan sormet vain menivät sormuksesta ohitse. Toisella yrityksellä hän onnistuu. Hän on itse aivan varma että sormus liikkui itsestään, joten hän laittaa sen paperin päälle maahan ja tuijoittaa sitä tunnin verran, mutta mitään ei tapahdu. Sen jälkeen hän yrittää taas noukkia sitä ylös, mutta jälleen vasta toinen kerta onnistuu. Sen jälkeen hän pitää sitä sormiensa välissä ja lähtee sisälle kirjoittamaan asiasta kirjettä.

Sisällä hän siirtää sen kädestä toiseen, mutta taas sormus putoaa lattialle. Taas vaaditaan pari yritystä ennen kuin hän saa sen uudestaan näppeihinsä. Hän pyytää lääkintänainen Luihua ottamaan sormuksen ja Luihulla ei ole mitään ongelmia. Kun hän pudottaa sen takaisin Suomisen käteen se putoaa maahan pompattuaan ensin Suomisen kädestä.

Yliluutnantti Suominen yrittää saada majuri Hämäläistä puhelimeen, mutta puhelimeen vastaa taas ilmeisesti sama puolustusministeriön sihteeri kuin ylivääpeli Lehikoisen puhelimeen silloin aikoinaan. Hetkeä myöhemmin majuri Oja soittaa ja toteaa, että ettekö te ymmärrä, ettei majuri Hämäläinen halua puhua teille.

Hetken miettimisen jälkeen yliluutnantti Suominen kiinnittää sormuksen salassa alikersantti Niemen tuntolevyketjuun ja lähtee ulos jatkamaan alueen haravoimista.

Niemi näkee unta hassusta merkistä, joka löytyy myös sormuksesta. Hän pyytää muita etsimään sitä tai jotain muuta sormuksessa olevaa merkkiä.

Lääkintänainen Luihu toteaa, että ilmeisesti Niemi jää eloon, eikä kuolekaan, pahus.

Laitinen nyrjäyttää nilkkansa lintsatakseen työnteosta (näin ainakin yliluutnantti Suominen ajattelee).

Lääkintänainen Luihu häviää keskellä päivää leiristä jälkiä jättämättä. Iltapäivällä Laitinen yrittää mennä tutkimaan lepakkoluolaa, mutta pelkää liikaa lepakoita. Sen jälkeen yliluutnantti Suominen menee katsomaan luolaa ja löytää siltä sen veden näköisen merkin, joka on myös sormuksessa.

Joukkue näkee taas auton tulevan kohti. Heitä kohti ajaa valkoisella pikkufiiatilla mies, joka vetää pihassa käsijarrukäännöksen ja astuu ulos. Hän kysyy Suomista ja kertoo olevansa Hassel. Mies on ilmeisesti Israelilainen. Hän kertoo hitaasti kierrellen asiasta eli hän on ilmeisesti se tulkki sitä kirjaa varten. Mies tulee sisälle matkailuautoon ja ryhtyy lukemaan kirjaa.

Hetkeä myöhemmin paikalle saapuu toinen valkoinen fiiatti samalla tavalla kaahaten ja pysähtyy pari senttiä ennen edellistä fiiattia. Autosta astuu ulos kaksi miestä, joista toisen yliluutnantti Suominen hetken kuluttua tunnistaa tutuksi kapteeniksi. Myös kuski näyttää tutulta siinä vaiheessa kun hän tulee yliluutnantti Suomisen luokse supattamaan jotain ja antaa paperin allekirjoitettavasi.

Sen jälkeen kapteeni ja yliluutnantti Suominen menevät kauemmaksi juttelemaan. Kapteeni kertoo, että se israelilainen pitäisi pitää hengissä. Sen lisäksi hän kertoo, että Niemen kanssa pitäisi ilmeisesti jutella enemmänkin, koska hänellä tuntuu olevan jotain liitoksia magiaan. Sen lisäksi kapteeni on huolissaan Lehikoisen katoamisesta. Keskustelun jälkeen he palaavat takaisin mökille ja siellä kapteeni huudahtaa "el siesta", ottaa autosta makuualustan ja heittäytyy puun alle nukkumaan.

Hetkeä myöhemmin alkaa kova kuorsaus, joka kuulostaa enemmän moottorisahalta kuin ihmiseltä. Pariakymmentä minuutia myöhemmin paikalle saapuu turkkilaisia kysymään, mitä täällä oikein tapahtuu. Kapteeni herää ja antaa heille rahaa niin, että he eivät enää häiritse joukkuetta.

Sen jälkeen kapteeni menee sisään juttelemaan Niemen kanssa. He keskustelevat jonkin aikaa ja päätyvät, että jos kirja ei sano mitään niin sitten täytyy varmaan tutkimaan noita muita paikkoja. Kun Niemi kertoo siitä unessa näkemästään merkistä muistaa kapteeni, että se on myös Suomen peruskartastossa virheellisenä puumerkkinä jossakin. Pienen haun jälkeen hän näyttää kartalta sitä kohtaa, jossa Niemi viettä kolme vuotta erakkona. Pitkän keskustelun jälkeen kapteeni saapuu ulos ja kun hänen autokuskinsa huomaa, että kapteeni on jutellut Niemen kanssa ojentaa hän myös Niemelle tutun paperin allekirjoitettavaksi.

Vähän ennen lähtöä kapteeni vielä ohimennen sanoo Luihulle, että onneksi olkoon, sinut kuulemma ylennetään kohtapuoliin kersantiksi. Tässä vaiheessa autokuski näyttää hieman mietteliäältä ja pudistaa sitten päätään ja astuu autoon.


+
+ Hahmot
+
+					Day				Age
+ Name	(Profession)	Pelaaja		Start		End		(days)
+
+ Mikko Suominen	Yliluutnantti			Yliluutnantti
+ Sotilas		Aarni		2.1.2005	-		-
+
+ Jouni Niemi		Alikersantti			Alikersantti
+ Lukkoseppä		Kivinen		2.1.2005	-		-
+
+ Anja Nousiainen	Korpraali			Korpraali
+ Sotilas		NPC		2.1.2005	-		-
+
+ Tita Rossi		Avaruusjääkäri			Avaruusjääkäri
+ Ei mitään		NPC		2.1.2005	-		-
+
+ Timo Laitinen		Avaruusjääkäri			Avaruusjääkäri
+ Teknikko		NPC		2.1.2005	-		-
+
+ Martti Lehikoinen	Ylivääpeli			Ylivääpeli
+ Sotilas		Ahponen		28.4.2005	-		-

Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin


<kivinen@iki.fi>